14. heinäkuuta 2004
"Eikö lomalaisia alkaa pelottamaan jännityskirjan lukemisen jälkeen omalla mökillä?", kyseltiin eilisaamuna reippaasti paikallislehti Karjalaisessa, jossa ilmeisesti kesälomalle ovat joutuneet myös oikolukijat. Hyvä esimerkki siitä ettei mikään oikolukuohjelma korvaa oikeasti kirjoitus- ja lukutaitoista ihmistä. Kielikorva ei lomaile! Oheinen esimerkki oli vielä sieltä kesyimmästä päästä. Voivoi.
Paitsi että olen syynännyt paikallislehtiä(kin) Sillä Silmällä, on lomaillessa tullut ihmeteltyä tv:stä myös niitä ohjelmia, jotka normaalioloissa jäävät nk. vähemmälle huomiolle. Täytyykin siis erikseen mainita, että kuuleman mukaan Tangomarkkinoilla tänä vuonna voitot menivät oikeisiin osoitteisiin, kun kaunein kruunattiin kuningattareksi ja paras laulaja kuninkaaksi. Romanssihuhutkin ovat jo asiaankuuluvasti ilmassa. Antakaa meille meidän jokakesäinen Ruokolahden leijonamme!
Ja ettei tässä nyt ihan tulisi vain lonkkaa vedettyä, täytyy erikseen esittää toivomus ja vetoomus web-standardien ja mobiilikäyttäjien huomioimisen puolesta. Surffailu kännykällä on ollut jokseenkin kärsivällisyyttä ja turnauskestävyyttä koetteleva kokemus, jota olisi voinut monesti parantaa ihan vain koodaamalla ne nettisivut standardien mukaan. Ei liene liikaa vaadittu? Omissakin sivuissa on työsarkaa tämän asian tiimoilta, ja siihen palaan heti kun arki taas koittaa. Eihän sitä ihminen usko ennen kuin omissa nilkoissa kolisee.
Kimmo kirjoitti 15. heinäkuuta 2004 klo 8.35
Mitenhän sitä saisi ihmisen ilman nappeja tai puteleita irti työkontekstuaalisista aatoksista edes kesäloman ajaksi?!
Sitä tässä issekseni haikailen, kun havaintojasi lueskelin ja oma loma nilkuttelee vastaa huomenna. Vaikka välillä epävarma kantani jyrkkyydestä olenkin, niin sellaisen olotilan perään haikailen: voisin istua aloillani hengittäen kevyesti ja kiireettömästi onnellisen tietämättömänä siitä, että töissä odottaa haasteita yli omien hartioiden leveyden ja talo ympärilläni ehdottelee jos jonkinlaista rapsutusta ja silitystä.
Siinäpä haast... tavoit... mahdollisuus tulevalle ajalle: jäädä aloilleen makoilemaan kunnes impulssien sätke päässä helpottaa ja nauttia täydellisen tavoitteettomasta olotilasta, jossa on läsnä vain "nyt". Mikähän on paras tapa välttää makuuhaavoja?
Eiköhän meille ole tuollaisia armon pipanoita tarjolla jos vain niitä kykenemme vastaan ottamaan. Tulisikohan se oppi niiden vastaanottamiseenkin ihan annettuna ilman omia ponnisteluja. Siinäpä kysymyksiä, joiden äärelle hetkeksi istahtaa.
Kiitos Marjut ajattelemisen aiheiden antamisesta ja ihanaista loman jatkoa sinulle!
Kommentointi on suljettu
Luet Matkalla-blogin juttua "Hajanaisia huomioita", joka on kirjoitettu 14. heinäkuuta 2004 aiheesta Havaintoja, Mobiilit, Verkonpainoja, Web-standardit.
Edellinen juttu: Säällistä
Seuraava juttu: Rokkiblogi
© 2006 Matkalla.org - RSS - Atom - Powered by Movable Type