10. heinäkuuta 2005
Yäk hellettä.
Helle saa minusta ehdottomasti pahimmat puolet esiin. Päätä särkee, olo on vetämätön ja kärttyinen, eikä hyvä ole missään muualla kuin marketin pakastealtaalla. Tämä on juuri niitä päiviä. Ei ole pohjoisen ihmistä luotu näihin olosuhteisiin! Jos pitäisi valita palelenko vai paistunko, ei valinta ole vaikea. Antakaa metri lunta ja kymmenen astetta pakkasta, niin minä viihdyn, enkä taatusti valita sanallakaan. Mistään. Ikinä.
Veera kirjoitti 10. heinäkuuta 2005 klo 19.19
Tack det samma!
Ihanaa, kun olemassa muitakin, jotka uskaltavat sanoa tuon ääneen. Se kun on ilmeisesti jotenkin epäisänmaallista olla nauttimatta täysin rinnoin Suomen kesän harvoista hellepäivistä...
Mutta minkäs teet, kun henkilökohtainen lämmönjakokeskus sanoo sopimuksen irti, jos mittari näyttää yli 22 astetta. Hiki ja ruokahaluton olo.
pni kirjoitti 10. heinäkuuta 2005 klo 19.23
Joo, ei pahemmin nälkä vaivaa tämmöisellä säällä, mutta en valita niin kauan kun viileitä juomia riittää ja tuuletin toimii.
Burana kirjoitti 10. heinäkuuta 2005 klo 20.27
Niin. Kuumuutta on hankalampi päästä pakoon täällä Suomessa kuin kylmyyttä. Mikäpä sen mukavampaa kun pistää villasukat jalkaa, ottaa kuppi kahvia/teetä ja kääriytyä viltin alle lukemaan kirjaa tai katselemaan televisiota. Välillä tietenkin ulkona paukkuvaa pakkasta seuraillen.
Stello kirjoitti 10. heinäkuuta 2005 klo 21.53
Mun suosikki-ilmat on välillä +16 - +24. Onneksi Irlannissa harvemmin onkaan sen kuumempaa.
Marjut kirjoitti 11. heinäkuuta 2005 klo 6.18
Olen Veera kanssasi tismalleen samaa mieltä: 22 astetta on optimilämpötila, ja kaikki sen yli vaatii ylimääräisiä ponnisteluja. Mihinkähän tästä pitää muuttaa kun maapallon keskilämpötila nousee ja Suomeenkin rantautuu eteläeurooppalainen ilmasto...
Kommentointi on suljettu
Luet Matkalla-blogin juttua "Helvetin esikartano", joka on kirjoitettu 10. heinäkuuta 2005 aiheesta Havaintoja.
Edellinen juttu: Taivaankappaleita
Seuraava juttu: Aamuiset
© 2006 Matkalla.org - RSS - Atom - Powered by Movable Type