17. elokuuta 2006
Vanha juminiska sai fysioterapeutiltaan koekäyttöön tolkuttoman kalliin ja ergonomialtaan ylivertaiseksi kehutun Tempur-tyynyn. Jo entuudestaan oli tuttu juttu, että tyyny ei saa olla liian paksu ja muhkea, vaan mielellään sopivasti linttaannukuttu, siis sisäänajettu matalampi pielus. Vertailun jälkeen päädyttiin kokeilemaan ensimmäiseksi Comfort-mallia, joka mainoksen mukaan "sopii kaikille ja kaikkiin nukkuma-asentoihin", ja jota vielä voi taitella ja rutistellakin.
Tänään jumittaa vielä enemmän. Enpä ollut aikaisemmin tajunnutkaan, kuinka kokonaisvaltainen kokemus voi olla nukkuminen oikeanlaisella tyynyllä, väärästä puhumattakaan, vaikka monenlaisia pieluksia on vuosien saatossa saanut kokea. Tempurin tuntuma on ihan erilainen kuin missään muissa tyynyissä ikinä. Ensinnäkin se on niin kunnioitustaherättävän painava, että tuntuu kuin sängyssä makaisi yksi ylimääräinen eloperäinen olento, jota tekisi mieli morjestaa nimeltä. Sitä ei pysty möyhimään yöllä, ja se on niin tiivis, että kyljellään nukkuessa tuntuu kuin toisesta korvasta olisi mennyt kuulo. "Mutta ideahan on juuri siinä, ettei Tempuria tarvitse möyhiä", minulle yritettiin vakuuttaa, mutta eihän se niin mene. Jos on tottunut unissamöyhijä, niin tiedossa on ikävä havahtuminen valveille jokaisella epäonnistuneella möyhintäyrityksellä, vaikka mainos väittäisi mitä. Tulos: vähiin jääneet unet ja jäykkä niska.
Onneksi, onneksi, oli mahdollisuus testiajoon, muuten olisi tullut kallis harmi. Ja onneksi malleja on muitakin. En luovuta vielä. Mutta ajatelkaapa niitä kaikkia tuotteita, joita ylivertaisilla ominaisuuksilla mainostetaan, ja joita ei kuitenkaan voi arjessa kokeilla, eikä tiedostamattomia tarpeita voi ennakoida. Ei ole kahta samanlaista käyttäjää, saati käyttökokemusta. Niskoja on monia.
Pirjo kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 10.25
Uusi tyyny vaatii aina totuttelua, joten yhden yön perusteella ei ehkä kannattaisi vielä kokonaan tuomita päänalusta.
Itselläni oli varsin samanlainen kokemus (erään toisen) terveystyynyn käytöstä ensimmäisten öiden jälkeen. En kuitenkaan heti lannistunut kipeistä niskoista, ja nyt olen nukkunut samaisen tyynyn kanssa suloisesti jo vuosia. Enää en vaihtaisi sitä pois.
Toivon tosissani, että sopiva malli vielä löytyy!
Marjut kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 11.23
En aio luovuttaa, vaan jatkan sitkeästi kokeilua! Jos tämä ei viikossa tokene, niin koeajan toista mallia - kun siihen on onneksi mahdollisuus. Mutta kokemus kaikkinensa oli muuta kuin odotin.
pagisija kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 11.29
Hyvä, kun sait tilaisuuden kokeilla tyynyä ensin. Minäkin olen ongelmanukkuja, mitä tyynyihin tulee, enkä tohtisi ostaa porsasta pussissa minäkään.
Vaelluskengät ovat muuten hyvä esimerkki hankinnasta, jota on mahdotonta koeajaa riittävästi. Nimittäin vasta viikon patikkareissu paljastaa kenkien todellisen sopivuuden omiin kinttuihin, vaikka miten huolella ne olisi yrittänyt sovittaa.
Ja kenkien palauttaminenhan on myöhäistä viikon suossa uittamisen jälkeen. Parhaimmillaan saa kärsiä parisataa euroa omissa nahoissaan.
Juu. Kokemusta on.
Marjut kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 11.38
Kokemusta samoista jalkineista löytyy täälläkin. Parhaillaan mietin, että pitäisikö ostaa toinen pari erittäin hyväksi havaittuja Niken canvas-tossuja, jotka ovat kestäneet jo 5 vuotta ja monta sataa kilometriä, mutta jotka alkavat nyt olla aika kärsineen näköiset. Että kuinka paljon ne ovat viidessä vuodessa muuttaneet mallia, vaikka ulkonäkö on pysynyt samana? Jos uudet ovatkin ihan kamalat? Fiksu tietysti ostaisi lyhyemmällä varoitusajalla useamman parin. Alan ymmärtää sikarikkaita, jotka ostavat kerralla kasan samanlaisia paitoja kaikissa väreissä.
Anu kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 13.21
Minulla on ollut Tempur-tyyny (Millenium-mallia) jo viime talvesta lähtien enkä enää vaihtaisi pois.
Ensi alkuun se tuntui epämukavalta ja siitä tuli niskakin vähän kipeäksi, mutta viimeksi muutama päivä sitten havahduin taas nukkumaan mennessäni ja tyynyä pääni alle viikkaillessani siihen tosiasiaan, etteivät niskani tai hartiani ole enää aikoihin olleet jäykkiä tai kipeitä.
Ja minullekin oli kova paikka oppia olemaan möyhimättä ja lytistämättä tyynyä niskan alle, niinkuin olin tottunut tekemään. Se otti aikansa, mutta palkitsi.
Marjut kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 13.27
Ihanaa kuulla näitä positiivisia kommentteja: että vaivannäkö palkitaan!
t kirjoitti 17. elokuuta 2006 klo 14.14
En vois kuvitella enää muuta kuin Tempuria. Myös matkamalli löytyy. Tyyny on vähän kuin kahvi - huonoon ei pidä alentua.
Suosittelisin ehdottomasti kokeilemaan Originalia, jolla itse aloitin. Nyt tosin käytössä Millenium. Comfort on minustakin vähän outo Tempuriks muutaman kokeilun perusteella.
Toisalta nuo kokemukset lienevät tuttuja kaikille aloitteleville Tempuristeille.
Tempurhan alkaa tosiana toimia vasta viikkojen käytön jälkeen.
Mutta ikinä ei enää muuta tyynyä. Ja tuo matkamalli on pelastanut monet hotelliyöt
Tapastelija kirjoitti 18. elokuuta 2006 klo 1.03
Ah, nyt aukesi taas uusi näkökulma maailman asioihin. En ollut näes lainkaan tietoinen että tämä tyynyteema voi olla näin keskeinen. Kengät, silmälasit, patjat, työtuolin ja -asennot olen jo aikoja sitten hyväksynyt ergonomisiksi ehdottomuuksiksi, ja nyt lisään listan perään tyynyt isolla T:llä.
Nimim. "nukkuu tyynyllä tai tyynyttä, patjalla tai patjatta päivin öin kaikkina viikonpäivinä jos vain on tarpeen"
Luet Matkalla-blogin juttua "Paras päänalunen", joka on kirjoitettu 17. elokuuta 2006 aiheesta Käytettävyys.
Edellinen juttu: Omena on pyöreä
Seuraava juttu: Hirviöraattori
© 2006 Matkalla.org - RSS - Atom - Powered by Movable Type