5. maaliskuuta 2008
Joskus käytettävyystutkijan työ tuntuu enemmän tai vähemmän sadistiselta. Kun käyttäjän edessä on mahdottomalta vaikuttava käyttöliittymä, jota pitäisi lähteä testaamaan, tuntee tutkija vähintäänkin yhtä suurta tuskaa kuin piinapenkissä istuva käyttäjä. Mitä siinä muuta voi tehdä kuin yrittää vähän lohkoa huumoria ja yrittää pysytellä rauhallisena, kun toisen verenpaine nousee. Joidenkin mielestä inhimillisyys testitilanteissa olisi kielletty, mutta henkilökohtaisesti en usko kliinisen otteen tekevän tuloksista yhtään sen pätevämpiä kuin jos tutkijalla on vähän sydäntä mukana.
Terhi kirjoitti 5. maaliskuuta 2008 klo 16.13
allekirjoitan myös tuon inhimillisyyden testeissä. Olen todennut sen helpottavan käyttäjän oloa kun se moderaattorikin on ihminen, eikä tunteeton kone, joka vain vastaa kysymyksillä ja nakkelee eteen tehtäviä.
Juntune kirjoitti 12. maaliskuuta 2008 klo 13.15
Minäkin kannatan inhimillistä otetta. Tarkkana pitää kuitenkin olla, vaikeissakaan käyttöliittymissä ei pidä sortua hölöttämään tehtävää läpi. Täytyy vaan yrittää kärsivällisesti kaivaa ne ongelmakohdat esiin.
Lisäksi tuskallisesta testisessiosta kuvattu video äänekkäällä kiroilulla höystettynä tehostaa takuulla tuloksien raportointia ylöspäin. =)
HTML-merkkausta ei sallita.
Luet Matkalla-blogin juttua "Sadismia", joka on kirjoitettu 5. maaliskuuta 2008 aiheesta Käytettävyys.
Edellinen juttu: Herkut 4.3.2008
Seuraava juttu: Herkut 5.3.2008
© 2006-2008 Matkalla.org - RSS - Atom - Powered by Movable Type - Kotipesän tarjoaa Kotisivut.com